Ensimmäinen yö ja päivä uudessa kotikaupungissa

Pääsin hostellilleni noin 01.30 paikallista aikaa. Vaikka olin nukkunut lähes koko toisen lennon, oli vuorokauden matkaamisen jälkeen oloni kuitenkin aika väsynyt. Kirjauduin sisään hostelliin ja raahasin omaisuuteni hostellihuoneeseeni. Kävin sängylle ja kuvittelin ryhtyväni nukkumaan. Olin sopinut jo ensimmäisen asuntonäytön seuraavalle päivälle heti puolen päivän jälkeen eli koko päivää ei voinut missään nimessä nukkua.

Unen saaminen uudessa kotikaupungissa ei kuitenkaan ollut niin helppoa. Selailin puhelinta ja pyörin sängyssä aamuneljään, kunnes viimein sain unta. Olin laittanut kellon soimaan 9 aamulla, mutta en koskaan herännyt siihen. Heräsin 11.40 ja pomppasin ylös - olin melkein myöhässä. Katsoin googlemapsista matka-aikani asunnolle, jota olin menossa katsomaan ja totesin, että ehdin juuri ja juuri käydä suihkussa vielä.



Hortoilin hostellin käytävää suihkuun, puin päälleni mekon ja lähdin kävelemään. +38 astetta lämmintä - ihanaa. Kuumuus tuntui pelkästään hyvältä. Ihmettelin itsekin, ettei olo ollut tukalampi. Myöhemmin selvisi, että koska ilman kosteus ko. päivänä ei ollut kovin korkea, ei kuumuus tunnu niin pahalta. Kävelin täysin turistina googlemaps auki - sentään äänettömällä - eteenpäin. Löysin puiston, jonka läpi kävellessäni huomasin, että ainakin näin kesällä täällä erilaiset puistoaktiviteetit ovat suosittuja. Lenkkeilijöitä, muita kuntoilijoita sekä muuten vain puistossa hyvästä ilmasta nauttivia ihmisiä oli paljon.

Löysin viimein osoitteeseen vain huomatakseni, että viereisellä tontilla oli käynnissä rakennustyömaa. Samantien tiesin, että hyvin epätodennäköisesti uusi kotini olisi tässä talossa, mutta mielenkiinnosta halusin nähdä kuitenkin, miltä asunto näyttää. Täälläpäin vuokrailmoituksissa harvoin lukee asunnon koko. On siis mahdotonta tietää, millaisia koppeja väitetyt makuuhuoneet ovat. Ensimmäisellä näytöllä sain myös ensimmäisen maistiaisen siitä, kuinka asuntonäytöillä on aivan tolkuttomasti porukkaa. Ei siis olekaan itsestään selvää, että vaikka asuntoja sinänsä on ihan hyvin tarjolla, niitä riittäisi kaikille halukkaille.

Nähtyäni talossa tarjolla olleet toisetkin asunnot totesin, että ko. rakennus ja asunnot eivät olleet minua varten. Jatkoin siis matkaani. En ollut syönyt mitään, joten kahvia oli saatava. Kuuma ilma tekee sen, että erityinen nälkä ei ollut. Etsin siis ensisijaisesti kahvia. Löysin kahvilan, josta sain tuorepuristetun mehun ja kylmän kahvin. Täydellistä.


Kahvitauon jälkeen jatkoin matkaani katsomaan seuraavaa mahdollista kotia. Tämä oli hieman kauempana Carltonin asuinalueella sijaitseva talo, jossa oli useampi huone. Talossa asui reppureissaajia, useampi yhdessä huoneessa. Katselin hetken ympärilleni ja totesin, että tämä ei myöskään ollut ihan sitä, mitä etsin. Alue sinänsä oli ihan kiva pientaloalue, mutta jotenkin olin jo asennoitunut siihen, että pääsen asumaan keskustaan ja korkealle..



Seuraavaksi suunnistin itseni yliopistolle. Halusin nähdä missä ja millainen tuleva opinahjoni on. Löysin talon puiston laidalta. Hieno korkea lasilla vuorattu rakennus, jonka senkin edessä oli tietyö - niitä täällä vaikuttaa riittävän. Uskaltauduin sisälle asti ja kävin katsomassa alimman kerroksen. Talossa on ainakin 10 kerrosta, myöhemmin selvinnee, mitä missäkin on..




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Asunnon metsästys